Historia

Lehtikuva Oy perustettiin Sanoma Osakeyhtiön tytäryhtiöksi vuonna 1951 hoitamaan maailmalta tulevaa United Press Internationalin kuvavirtaa ja seuraavan vuoden olympiakisoja. Lehtikuvan ensimmäinen valokuvaaja oli Reino Loppinen.

Lehtikuvauksen aihepiiri on laajentunut huomattavasti 1950-luvulta lähtien. Vielä 50-luvulla kuvattiin kolareita, onnettomuuksia, tulipaloja ja katastrofeja. Poliitikkoja ja eduskuntaa alettiin kuvata enemmän vasta 1960-luvulla. Valokuvaajat muistelevat 1960- ja osin vielä 1970-luvun alkua valtiovierailujen kultaisena aikana. Järjestelyt olivat melko leppoisia ja vieraita pääsi seuraamaan askel askeleelta (lähde: Sata vuotta uutiskuvaa).

Kuvituskuville on ollut etenkin 90-luvun puolesta välistä eteenpäin kasvava tarve kun uutiskuvat eivät enää innostaneet lehtiä kuvittamaan uutisia. Toisaalta kuvituskuvilla oli jo sinänsä pitkä historia, Lehtikuvan Studioilla on jo vuodesta 1965 kuvattu monenlaista ajankuvaa, joka palvelee nyt vuosikymmeniä myöhemmin loistavana retrokuvana. Lehtikuvan kellarissa sijaitseva arkisto onkin vielä aarteita täynnä!

Sittemmin kuvituskuva on vallannut aina vain enemmän tilaa ja on kuulunut jo koko 2000-luvun päivittäiseen tuotantoon. Lehtikuvan Studiossa kuvataan edelleenkin paljon kuvia, mutta painotus on siirtynyt 80-luvun kuvitus- ja mainoskuvauksista enemmänkin viihde- ja henkilökuvaukseen. Urheilun asema ei juuri ole vuosikymmenien aikana muuttunut, ainoastaan kuvien siirtonopeudella on entistä suurempi merkitys. Vielä 80-luvulla kuvan saaminen matkaan saattoi kestää tunnin, nykyään kuvia voi lähettää jo suoraan kamerasta. Kun jotain tapahtuu, oli se sitten urheilua, viihdettä tai uutista, edes yksi kuva on saatava asiakkaille nettiä varten heti.

Väri tuli kuviin 60-luvun alussa. Aluksi kuvattiin diapositiiville ja 90-luvun alussa siirryttiin värinegatiiviin, josta saatiin tehtyä sekä mustavalkoinen että värillinen kuva.

Lehtikuvan ensimmäinen tietokone tuli laskutusosastolle vuonna 1985. Siitä muutaman vuoden päästä ensimmäinen kuva siirrettiin jo sähköisesti sanomalehteen. Lehtikuva oli uranuurtajana kuvien online-myynnissä. Sähköinen arkisto perustettiin vuonna 1994 ja osalla asiakkaista oli sinne suoraan pääsy etsimään kuvia. Ensimmäiset nettisivut lanseerattiin vuonna 1996. Ennen vuosituhannen vaihtumista jokaisella Lehtikuvan kuvaajalla oli käytössään digitaalinen kamera, vain erikoistapauksissa kaivettiin filmikamera esiin. Oman laboratorion lopettaminen vuonna 2002 niittasi analogisen kuvan aikakauden päättyneeksi. Videokuvan tuotanto aloitettiin vuonna 2005 ja tammikuussa 2009 videot siirrettin myyntiin uuteen kuvakauppaan kaikkien asiakkaiden saataville.

Kuvien kasvava tulva on valtava. Jo vuonna 2004 Lehtikuvan omassa sähköisessä arkistossa oli miljoona kuvaa ja alkuvuonna 2009 kuvia oli jo yli kaksi miljoonaa. Analogisessa arkistossa Lehtikuvan kellarissa on arviolta 6 miljoonaa kuvaa vuodesta 1951 alkaen. Analogisena aikana siis viittäkymmentävuotta kuvitti 6 miljoonaa kuvaa ja 10 digitaalista vuotta tuottaa 2 miljoonaa kuvaa. Haasteena onkin entistä enemmän oikean kuvan löytyminen: ennen arkistovirkailijat etsivät ja tiesivät mistä pussista kuva löytyy, nyt hakua pyörittävät synonyymisanasto, taivutuslista, käännöslista ja muut tekniset ratkaisut.

Puolen vuosisadan aikana Lehtikuva on kasvanut kansainväliseksi kuvatoimistoksi, jolla on yhteydet kaikkialle maailmaan. Lehtikuva välittää kuvat maailman tapahtumista Suomeen ja Suomen tapahtumista maailmalle.

Kirjaudu kuvakauppaan

Rekisteröidy Unohtuiko salasana?